Jäsenmaksu /Medlemsavgift

Boråsin Suomi-Seuraa ottaa jäsenmaksun, joka menee eri aktiviteettien järjestelyyn.

• Lapset ja nuoret 0-20 vuotta: 70kr/vuosi
• Aikuiset: 140kr/vuosi
  
  

Jäsenmaksun voi maksaa pankkisiirtotilille nro 5503-3336.

Huom! Kirjoita nimesi ja osoitteesi maksaessasi pankkisiirtotilille! Uusilta jäseniltä pyydämme myös kirjoittamaan syntymäajan.

Tervetuloa joukolla mukaan toimintoihin!

Medlemsavgift

Borås finska förening tar en medlemsavgift som går till att organisera föreningens många aktiviteter.

• Barn och unga 0-20 år: 70kr/år
• Vuxna: 140kr/år

Medlemsavgiften kan du betala till bankgiro 5503-3336.

Obs! Skriv i namn och adress när du betalar via bankgiro. För nya medelmmar skriv in även födelsedatum.

Hjärtligt välkomna på alla aktiviteterna!

Suomalaisten siirtolaisten vaiheita Boråsissa

Lyhyt katsaus Boråsin Suomalaisten historiaan

1600-luku

Ainakin jo 1600-luvulta saakka tiedetään Boråsissa olleen ulkomaalaisia ja vaikka siitä ei ole saatavissa täsmällisiä tietoja on luultavaa, että jo tuolloin myöskin suomalaisia alkoi liikkua näillä seuduin. Tiedetäänhän, että ns.”metsäsuomalaiset”tulivat maahan noihin aikoihin. Varmasti osa näistä on tullut tänne LäntiseenGötanmaahankin.

Borås Tidning kirjoittaa tammikuussa 1917, että seitsemän ulkomaalaisen joukossa oli myöskin suomalaisia. 1925 kaupungissa oli kaksi suomalaista ja 1935 kuusi.

Toinen maailmansota 1940-luku

Toisenmaailmansodan aikana ja heti sen jälkeisinä vuosina suomalaisten ja suomalaista sukua olevien määrä Boråsissa nousi voimakkaasti. Ehkä eräs historiallisesti tunnetuin tapahtuma oli suomalaisten sotalapsien tulo maakuntaan. Vuona 1947 Boråsin alueella oli jo satoja sotalapsia. Borås Tidning kirjoitti tietysti tapahtumasta:

”Nämä pienet olennot - 16 kappaletta, tyttöjä ja poikia - olivat matkustaneet yhteen menoon kotimaastaan ... Lapset näyttivät olevan punaposkisia, kunnolla pyntättyjä ja varustettuja ... Lapset näyttivät aidoilta suomalaisilta pikku ihmisiltä, hiljaisina ja sulkeutuneina.”

Vuoden 1943 aikana saapui n. 200 lasta ja 1944 suurin ryhmä 240 lasta. Monet lapsista olivat sairaita ja sijoitettiin aluksi sairaskotiin, mutta vähitellen useimmat saivat kasvatuskodin Sjuhärädin alueelta. Suuri osa lapsista palasi kotiin Suomeen, mutta myös monet jäivät Boråsin alueelle ja vieläkin asuvat täällä. Sodan aikana ja heti sodan jälkeen Boråsiin saapui myös suuri määrä Inkeriläisiä, joille Borås muodostui tärkeäksi keskukseksi. Niistä 5000 inkeriläisestä, jotka muuttivat Ruotsiin 40-luvulla, on suurimmalla osalla yhteyksiä Boråsiin. Myöskin itä-karjalaisia pakolaisia muutti suurin joukoin Boråsiin 40-luvun lopulla. Inkeriläiset perustivat oman yhdistyksen Boråsiin vuona 1947. Albert Nevala oli Inkerin Kerhon ensimmäinen puheenjohtaja.

Seuraavana vuona itä-karjalaiset perustivat oman yhdistyksensä Kalevan Kansan Kerhon. Vilho Jyrinoja oli tuolloin aktiivinen karjalaisten puhemies ja karjalaisten yhdistyksen alkuunpanija. 1945 perustettu vapaakirkollinen yhdistys lienee suomenkielisen kirkollisen toiminnan alku Boråsissa. Pian kirkollinen toiminta lisääntyi ja perustettiin uusia kirkollisia yhteisöjä mm. itä-karjalaiset perustivat vuona 1948 Suomalaisen ortodoksisen seurakunnan. Ensimmäiset kymmenen suomenkielistä organisaatiota perustettiin vuosina 1945 -52. Kaikilla näillä oli joko inkeriläinen taikka karjalainen tausta.

Boråsin Suomi-Seura 1950-luku ja eteenpäin

Valter Kaurolan aloitteesta perustettiin viimein 1953 Boråsin Suomi-Seura. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Esko Lahtinen, sihteeriksi Jorma Mälkki ja rahastonhoitajaksi Valter Kaurola. Alkuvuodet oliva varsin vaatimattomia ja urheilu oli jo tuolloin erittäin tärkeä toiminnan alue seurassa. Pelattiin jalkapalloa ja pesäpalloa. Vuosien kuluessa Suomi-Seuran toiminta on laajentunut ja jäsenmäärä kasvanut niin, että Boråsin Suomi-Seurasta kasvoi Boråsin suurin suomenkielinen seura ja seura on ollut eräs suurimmista koko Ruotsikin huomioon ottaen. Tällä hetkellä seuran toiminnassa on tapahtumassa sukupolven vaihdos ja alkuaikojen perustajajäsenet ovat siirtymässä toiminnasta ja antamassa tilaa nuoremmille. Tällainen sukupolven vaihdos, aikana jolloin järjestöelämä näyttää kaikkialla olevan vähintäänkin laman kourissa, on vaikea voimia ja uskoa asiaan vaativa tehtävä. Boråsissa asuu tällä hetkellä n. 9500 suomalaista alkuperää olevaa ja vielä näistä riittää sellaisia, jotka näkevät yhdistyselämässä mahdollisuuksia ja mielekkyyttä. Ruotsinsuomalaiset ovat saamassa lakiin perustuvan vähemmistöaseman ja tämä saattaa parhaimmillaan olla se virike ja mahdollisuus uudelle järjestötoiminalle, joka paremmin palvelee tulevia sukupolvia.

Lähde:

Suhonen, U. (1985). Finland i Borås: ett stycke Borås nutidshistoria under fyra decennier : 1944-1984. Borås: Invandrarförl.